Taloja tiivistämään Tescon ja Marks and Spencerin avulla

David Cameron esittää päivän Guardianissa paikallistasolta lähtevää ”vihreää vallankumousta”. Tavoitteena on lisätä energiatehokkuutta asuintaloissa eristyksiä lisäämällä. Ja eristyksiin täällä tuntuu olevan varaakin: tuplaikkunoistakin tuntuu vetävän kohtalaisesti.
Hankkeen toteutus olisi tarkoitus viedä läpi kumppanuushankkeena paikallisten kauppaketjujen, Tescon ja Marks and Spencerin, kanssa. Yksityisen sektorin ja muutaman harvan ja valitun toimijan kytkeminen hankkeeseen voi olla monella tavalla ongelmallista, mutta jotain mielenkiintoista ja pohtimisen arvoista tällaisessa uudenlaisessa kumppanuudessa kuitenkin on. Cameron vaatii, että ilmastonmuutoksen haasteeseen vastataan paikallistasolta lähtien: hän näkee nykyisen top-down mallin ongelmallisena ja ihmisiä karkoittavana. Mahdollinen tuleva konservatiivihallitus tukisi hanketta 20 miljardilla.

Hitasta ja talvilomaa

Matkalla Kuopioon ehtii hieman kirjoitellakin. Talviloma meni mukavasti Vietnamissa. Mielenkiintoinen maa ja kulttuuri. Suosikkipaikkani matkalla ehdottomasti Hoi An Keski-Vietnamissa. Erityisesti vaikutuksen teki vietnamilainen keittiö vesipinaatteineen ja pannukakkuineen.

Vietnamin jälkeen ehdin vielä muutamaksi päiväksi Saariselälle hiihtämään. Pakkasta oli – 22, mutta eipä se hiihtelyä haitannut.

Kaupunginhallituksessa on keväällä tärkeitä keskusteluita edessä, lähimpänä Hitas-järjestelmän uudistaminen. Suuri osa Hitas-asunnoista on hintakehityksen johdosto jo muutenkin sääntelyjärjestelmän ulkopuolella. Nykyinen laskukaava ei pidemmällä aikavälillä ole toimiva ja niinpä onkin ehdotettu, että Hitas-asunnot voisivat vapautua sääntelystä 20 vuoden jälkeen. Asia ei ole yksinkertainen ja siihen liittyy useita hankalia kysymyksiä: miten esimerkiksi estetään keinottelu asuntojen lähestyessä 20 vuoden ikää.

Talouden taantuman johdosta rakentaminen on hiipunut pk-seudulla. Toisaalta rakennuskustannukset laskevat, joten tämän pitäisi kannustaa rakentamiseen. Nyt olisikin hyvä hetki saada Helsingissä vuokra-asuntotuotantoa vauhdilla eteenpäin.

Tänään illalla ajattelin mennä Pilvi Torstin politiikan pelastus iltaan. On mielenkiintoista kuulla, mitä Pilvillä on sanottavaa. Pilvin sivuilta (www.pilvitorsti.fi) löytyy raikkaita ajatuksia politiikasta ja EU:sta. Itseäni nämä ajatukset ovat muistuttaneet siitä, miksi aikoinaan lähdin mukaan puoluetoimintaan.

EU ja Venäjä naimisissa energian suhteen

Päätinpä palata taas blogielämään : ).

EU:n riippuvuus energiasta, erityisesti kaasusta, Venäjän suhteen on taas näyttäytynyt lähipäivinä hyvin konkreettisesti. Eurooppa hytisee pakkasessa, mutta kaasua ei idästä heru. Yhtä paljon kuin EU-maat ovat riippuvainen Venäjän kaasusta, on se myös riippuvainen sen kauttakulusta Ukrainan läpi. Venäjä haluaa periä Ukrainalta korkeampia maksuja kaasustaan, kuten se perii muilta Euroopan mailtakin. Tilanne on jälleen ollut solmussa.

EU:n näkökulmasta yhtenä tulevaisuuden ratkaisuna on korostettu kaasun kuljetusreittejä suoraan Venäjältä EU-maihin. Nord Stream -kaasuputkihanketta on argumentoitu tästäkin näkökulmasta. Tosiasia on, että EU tarvitsee tämänkin lisäksi ainakin lyhyellä aikavälillä myös Ukrainan kautta kulkevan kaasuun. Tämän johdosta tulisi löytyä pidempi aikaisempia ratkaisuja kaasukiistaan Venäjän ja Ukrainan välillä. EU ja Venäjä ovat vahvasti riippuvaisia toisistaan energian suhteen myös tulevaisuudessa.

Annan nro 823 aikataulua

Viimeistä viedään, lauantaina liikun seuraavasti Helsingissä:

8.45–10.30 Cafe Lattea rautatieasemalla, Elielin aukio

11.15 Oulunkylän liikekeskus

14.30 Kaisaniemi

15.30 Kolmen sepän patsas

Tervetuloa jutustelemaan ja kahville!

Kiitos tsempistä ja hyvästä palautteesta!

Rohkeutta asuntopolitiikkaan

Olen saanut paljon palautetta asuntopolitiikan pitämisestä esillä vaaliteemoissani. Palautteen sisältö on pitkälti sama: asuntojen hinnat ja asuntokysymyksethän ratkaistaan markkinoilla, eihän kunnallispolitiikalla voi vaikuttaa tähän. Kuitenkin juuri kunnallispolitiikassa ratkaistaan kaavoituskysymykset, tehdäänkö vuokra-asuntotuotantoa vai esimerkiksi Hitas-asuntotuotantoa. Toki markkinoillakin on merkitys, mutta politiikalla on suuri vaikutus, jos sitä vain uskalletaan käyttää.

Tämän hetkinen taloustilanne on johtanut siihen, että rakennustyömaat ovat Helsingissä hiljentyneet. Nyt pitäisikin huomattavasti lisätä kaupungin omaa vuokra-asuntotuotantoa. Vuokra-asuntojen tarve on suuri Helsingissä. Niitä tarvitaan jo työvoiman saatavuuden näkökulmastakin. Lisäksi Helsingissä tavoitellaan lähivuosina 3500 asunnon rakentamista: tästä tavoitteesta on uhka jäädä kauaksi, jos kehitys jatkuu tätä rataa.

Kun Helsingin uusia alueita rakennetaan on pidettävä huolta siitä, että alueille tulee sekä vuokra-asuntotuotantoa että Hitas-asuntoja kovan rahan asuntotuotannon lisäksi. Monipuolinen rakenne takaa alueiden viihtyvyyden ja erilaiset asumismuodot sen, että myös pieni- ja keskituloisilla on mahdollisuus asua Helsingissä. Tulevaisuudessa toivoisi myös, että lapsiperheet pystyisivät jäämään Helsinkiin, eikä pako kehyskuntiin jatkuisi. Tähän voidaan vaikuttaa asuntopolitiikan ratkaisuilla.

EU:n energiapolitiikka tienhaarassa

Kirjoitukseni julkaistiin tänään Up-demarissa:

Keskustelu Nord Stream -kaasuputkihankkeesta käy kiivaana EU:n jäsenvaltioiden kesken. Kaasuputken on tarkoitus kulkea Venäjältä Saksaan Itämeren pohjaa pitkin. Hanketta on pidetty sekä uhkana ympäristölle että EU:n jäsenvaltioiden turvallisuudelle. Nord Stream -hankkeen ympärillä käytävä keskustelu on osa laajempaa energiapoliittista keskustelua EU:ssa.

Kaasuputkihanketta ovat vastustaneet Baltian maat sekä Puola ja ehkä hieman yllättäen Ruotsi. Vastustavat maat pelkäävät, että Venäjä käyttää EU:n energiariippuvuutta poliittisesti hyväkseen. Suomessa putkea on toistaiseksi tarkasteltu lähinnä ympäristönäkökulmasta: onko kaasuputki uhka Itämerelle vai ei. Kuitenkin Georgian kriisin myötä asenteet Venäjää kohtaan ovat kiristyneet EU:ssa laajasti ja tällä on varmasti vaikutuksia myös Suomessa käytävään keskusteluun.

EU:n jäsenvaltioiden energiapolitiikat ovat tähän asti perustuneet kansallisiin intresseihin. EU:ssa on nähty, että energiapoliittisen kontekstin muutos vaatii kuitenkin suurempaa koordinaatiota EU:n jäsenvaltioiden kesken. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja siten se tosiasia, että öljy tai kivihiili ei tulevaisuudessa enää voi näytellä merkittävää roolia energiantuotannossa, on muuttanut energiapolitiikan lähtökohtia Euroopassa. EU:n energiapaketti on askel kohti yhteistä energiapolitiikkaa.

Eurooppalaisesta energiapoliittisesta keskustelusta on erotettavissa kaksi erilaista energiaturvallisuusdiskurssia: turvallisuusdiskurssi ja yhteistyödiskurssi. Yhteistyödiskurssissa energiaturvallisuus tarkoittaa tarjonnan turvallisuutta, markkinoiden tehokasta toimintaa ja riskien ennaltaehkäisyä kansainvälisen yhteistyön muodossa. Turvallisuusdiskurssi liittää energiaturvallisuuteen kansallisen turvallisuuden ja uhan energiariippuvuuden poliittisesta hyväksikäytöstä. Tässä tapauksessa kyseessä on pelko siitä, että Venäjä käyttää EU:n jäsenvaltioiden energiariippuvuutta hyväkseen saavuttaakseen poliittisia tavoitteita. Edellä mainitut kaksi tulkintaa energiaturvallisuudesta johtavat erilaiseen suhtautumiseen koskien Venäjän ja EU:n energiayhteistyötä.

On mielenkiintoista huomata, että EU:n jäsenvaltioiden suhtautuminen Venäjään energiapoliittisena yhteistyökumppanina ei suoraan selity niiden riippuvuudella Venäjältä tuodusta kaasusta. EU:n jäsenvaltioiden erilainen suhtautuminen Venäjään ja kaasuputkihankkeeseen on peräisin muun muassa eri valtioiden erilaisista historiallisista suhteista Venäjään. Kyse on myös maakaasun kauttakulusta, siihen liittyvistä maksuista, energiayritysten merkityksestä valtioille, teknologiariippuvuudesta, identiteetin vahvistamisesta, geopolitiikasta sekä subjektiivisista kokemuksista kumppaneista ja yhteistyöstä. Tällaisen monimutkaisen keskinäisriippuvuuden suhteen vuoksi EU:n energiapolitiikassa käytävässä keskustelussa kuuluu erilaisia diskursseja. Erilaiset diskurssit heijastavat erilaisia näkemyksiä ja kokemuksia Euroopan energiapoliittisesta ympäristöstä.

Nord Stream -hanke on saanut EU:n TEN E-statuksen (Trans European Networks). TEN E -hankkeet ovat jäsenmaiden hyväksymiä niin sanottuja prioriteettihankkeita. TEN E -status tarkoittaa myös sitä, että hankkeen on mahdollista saada tukea EU:lta. Silti hanke herättää suuria ristiriitoja jäsenmaiden välillä. EU:n yhteinen energiapolitiikka onkin vielä lapsen kengissä. Energiamarkkinoiden vapauttamista EU:n sisällä on viety eteenpäin. Täysin aidosta kilpailusta EU:n energiamarkkinoilla ei kuitenkaan voida vielä puhua. EU:n päämäärästä puhua yhdellä äänellä suhteessa kolmansiin maihin, muun muassa Venäjään, ollaan vielä hyvin kaukana.

Venäjä energian suurvaltana

Venäjä tavoittelee merkittävänä energiantuottajana asemaa maailman energiaturvallisuuden takaajana. (Energy Strategy up to 2020.) Energialla on suuri merkitys koko talouden kehitykselle Venäjällä ja energiatulot tuovat huomattavan osuuden valtion budjettiin. Onkin muistettava, että Venäjä on siten vahvasti riippuvainen EU:n energiamarkkinoiden kysynnästä. On selvää, että Venäjälle on tärkeää olla luotettava tarjoaja sen päämarkkina-alueella.

Venäjän mahdollisuutta käyttää energiaa poliittisena valta-aseena voi näillä perustein kyseenalaistaa. Jos Venäjä haluaa olla luotettava, sen on pyrittävä yhteistyöhön energian saralla.

Venäjän haasteena ovat tarvittavat valtavat investoinnit energiasektorilla. Investoinnit ovat välttämättömiä, jotta Venäjä voi kasvattaa energian tarjontaansa. Eurooppalaiset yritykset olisivat halukkaita toimimaan Venäjän markkinoilla ja tuomaan samalla sinne kipeästi tarvittuja investointeja. Energiasektori on kuitenkin Venäjällä määritelty strategisesti tärkeäksi toimialaksi, mikä tarkoittaa, että ulkomaisten omistusosuuksien ei anneta kasvaa suuriksi energiasektorilla. Venäjällä valtion otteen kiristyminen lähiaikoina taloudessa ja liike-elämässä ei myöskään houkuta ulkomaisia investointeja.

Epävarmuus ja epäluottamus ovat avainsanoja ruodittaessa EU:n ja Venäjän välisiä energiasuhteita

Venäjä ja Euroopan unioni eivät pääse toisiaan karkuun. Jos nämä kaksi ajautuvat henkisesti koko ajan kauemmas toisistaan, seuraa tilanne, jossa kummatkin pyrkivät irti energiariippuvuudesta monipuolistamalla energian ja erityisesti maakaasun kuljetusreittejä. Venäjän suhteen monipuolistaminen tarkoittaisi kaasuntarjontaa Euroopan sijaan esimerkiksi Kiinaan. Euroopan unionin mahdollisuutena kaasun saamiseksi olisi kaasun kuljettaminen esimerkiksi Tyynenmeren alueelta ja Aasiasta. Venäjällä ja EU:lla on vahvasti molemminpuolisia intressejä, mutta samalla suhteissa on myös epäluottamusta toista osapuolta kohtaan.

Toisena vaihtoehtona on, että EU pystyy rakentamaan yhteistyötä Venäjän kanssa kummankin intressit huomioon ottaen. Venäjä haluaa olla EU:n tasa-arvoinen kumppani. EU:n on ollakseen uskottava toimija kansainvälisellä energia-areenalla puhuttava yhdellä äänellä. Tämä tarkoittaa EU:n yhteisen energiapolitiikan vahvistamista määrittelemällä tarkemmin niitä sääntöjä ja sopimuksia, joiden mukaan jäsenvaltiot toimivat energia-asioissa suhteessa toisiinsa ja suhteessa kolmansiin maihin. Nykytilanteen jatkuessa, EU:n yhteisen energiapolitiikan ollessa erilaisten riitasointujen sinfoniaa, Venäjä tulee jatkamaan politiikkaansa perustuen kahdenvälisiin energiasuhteisiin. Venäjä on vahvempi suhteessa yksittäisiin jäsenvaltioihin, kuin suhteessa koko unioniin.

Synttärit ja vaaleja

Viikonloppuna oli Akselin synttärit. Oli kivat juhlat ja Akseli oli iloinen, kun sukua kävi kylässä. Uutta polkupyörää käytiin testailemassa tänään.

Vaalityö oli lauantaina vähän haasteellista. Vettä tuli taivaalta riittävästi ja tuuli siihen päälle. Päästiin siis kunnon vaalityön tuntuun. Ensi viikolla jatkuu : )